Seikkailu-urheilua!

Mie pidin lupaukseni. Ne molemmat. Me käytiin tänään treenaamassa ja mie olen kerent käydä viime päivityksen jälkeen jo spinnissä ja HIIHTÄMÄSSÄ! Rasteja seinään, ans kattoo kuin kauan tämä uusi elämä jatkuu !

Tänään aamulla suunnattiin treenaamaan, Soolon kanssa oli tarkoitus ottaa pelkkää rohkeutta ohjaamiseen ja putkijarrutuksia. Mie jään liian usein katsomaan mitä Soolo tekee, varmistamaan sitä, että se tekee oikein, enkä etene kunnolla. Tänään hain rohkeutta liikkumiseen saksalaisen, taviskäännön ja niiston kautta. Lopputreenistä miekin liikuin jo vähän paremmin, S-maakari kyllä osaa ihan hirveästi asioita, vielä kun opin käyttämään niitä hyödyksi. Putkijarrutukset käytiin tosi nopeasti läpi, en tiedä saanko niitä koskaan paremmiksi, yritän olla stressaamatta niistä ja vahvistella niitä aina silloin tällöin. Taviskäännöksistä peukutusta, ei hakenut kertaakaan kiertoon vaikka vekkasin suht vahvastikkin, jee :)!

Pikku Marta teki hyppyä Oreniuksen opeilla ja arvatkaas mitä! Meillä oli rimat lopputreenistä jo 35cm eikä miniatyyri tullut riman ali KERTAAKAAN! Voi hurjuus! Valmiille palkalle Marta yritti karata pariin otteeseen, mutta jonkinverran pystyn jo valmista palkkaa käyttämään käännöksissä. Käännökset on ajoittain tosi hyviä, suoraa Marta hyppää ääliöhuonosti ja ajoittain se ei kuuntele lainkaan vaan hyppää ihan tasajalka-ankkana suoraan eteenpäin.

Tein kahdella hypyllä ja putkella pientä pyöritystä, ei yhtään alitusta, ei yhtään ääliökarkaamista tai -kaarratusta, se toimi oikeasti kuin pieni agilitykoiranalun pitääkin toimia! Siitä saattaa sittenkin tulla minulle joskus ihan kisakoira :). Maria oli hankkinut kujiin täydet verkot, meinasin pakahtua onnesta ! Marta teki suht kapealla kujalla, jos heitän lelun on suoritukset nopeampia kuin valmiilla palkalla. Yhdestä kohdasta verkko oli irronut ja mun mielestä olisi tällöin ollut loogisempaa juosta kujasta ulos, mutta pikku-Makke runnoi verkon läpi ja pysyi kujassa, hihhih! Puomi pariin otteeseen molemmin puolin, vähän alkukankeutta, valmiilla palkalla tosi kivaa etenemistä, kontaktin suorituksesta Martalla ei kyllä ole pienintäkään aavistusta :).

Treeneihin mennessä näkyi hallin lähellä pyssymiehiä enemmän kuin mie oon koko elämäni aikana varmaan nähnyt. Yksi oli sitten passissa hallin sivulla, kyselin, että mitä hittoa ne täällä tekee, kuulemma metästivät kettuja. Metästäjä sanoi mulle, kun totesin, että me ei sitten vissiin metässä lämmitelläkkään, että jos sun ei ihan pakko ole, niin en menisi, siellä on koiratkin ajossa. Juu, ei tullut mieleen laskea kahta ketun näköistä ja yhtä lumeen katoavaa jänistä riistaksi :D. Jäähkille suunnattiin sitten kotimaastoihin, hallin ympäri pyöriminen ei vaan sovi meikelikalle, varsinkaan jos on valoisaa ja metsä on vieressä!

Meikkis tosiaan pyörähti tänään hiihtämässä, tosiaan pyörähdin. Mun mielestä 2,5km on ihan hyvä aloitus, saa nähä tuleeko tänä talvena hiihdettyä yhtään enempää, otin kyllä sukset sentään kotio, ans kattoo unohtuuko ne tuonne varastoon :D. Netin liikuntapäiväkirjani kyllä toteaa, että hiihdin kovaa. En tohdi muuttaa sitä, että sykkeet vaan huusi hoosiannaa koska kunto ei kestä moista urheilua :D Noin se näyttää paremmalta.

Mun lenkin aikana Soolo oli kerennyt tiputtaa porukoiden piparkakkutalon ja syödä siitä puolet ja Marta oli upottanut kuonosa palautusjuomajauheeseen. Että sellasta meillä. Oikeesti, musta tuntuu, että kenenkään muun koirat ei hölmöile niin paljoa kuin minun... Tai ainakaan syö niin paljon kaikkea kiellettyä.